29.05.2022
Woikosken omistaja Clas Palmberg, kertoili värikkäästi Woikosken tarinan juhlavieraiden iloksi
tänä vuonna Woikoski Oy täyttää 140-vuotta. Juhlia vietimme viikonloppuna Vierumäellä erilaisten aktiviteettien, sekä juhlagaalan merkeissä. Juhlassa neljännen polven omistajamme, Clas Palmberg kertoili värikkäästi yrityksen vaiheista 1882 alkaen tämän päivään saakka.
Haluamme jakaa kanssanne tämän mielenkiintoisen ja monivaiheisen tarinan.
Kuvassa Clas ja Sari Palmberg juontaja Mikko Leppilammen haastateltavana
Tänä vuonna 140 vuotta täyttävän Woikosken historiaa tuntuu hallitsevan tietty ominaispiirre. Neljännen polven omistuksessa olevan yrityksen voidaan todeta kulkeneen katastrofista katastrofiin, ja jokaisen neljän sukupolven aloittaessa yrityksen johdossa, tilanne on syystä tai toisesta ollut haastava. Kuitenkin jokainen näistä ”tiukoista paikoista” on merkinnyt yritykselle uutta alkua ja uusia mahdollisuuksia, Woikoski tuntuukin aina vahvistuvan vastoinkäymisissä.
Woikosken historia peilaa Suomen historiaa pienoiskoossa kaikkine iloineen ja ongelmineen. Harva teollisuusyritys on saanut elää kaikki vaiheet vesivoimarakentamisesta aina nykypäivän digitalisaatioon, ja vielä harvemmin yritys on pysynyt samassa omistuksessa, samoilla seuduilla saaden nauttia samanlaisesta yrittäjyydestä ja tehden samaa tuotetta melkein koko elinkaarensa ajan.
Tällainen yritys on Woikoski Oy, joka jo aikaisessa vaiheessa ymmärsi vedyn monikäyttöisyyden sekä hapen perustavaa laatua olevan merkityksen.
Suomen teollistuminen alkoi 1880-luvulla elinkeinovapaudesta annetun asetuksen jälkeen. Teollisuus sijoittui energialähteiden, eli koskien ääreen, ja Kymenlaaksossakin Kyminkoski ja Voikkaankoski, sekä pienemmät kosket Tirvaankoski ja jopa Turpaankoski vetivät teollisuutta puoleensa.
Woikosken tarina sai alkunsa vuonna 1882, kun nuori suomalainen insinööri Knut August Palmberg perusti Vehkalahden Koivuniemeen kimrööki- eli nokimustatehtaan. Tirvan Tehtaat August päätti perustaa räjäytettyään omistamansa ruutitehtaan taivaan tuuliin. henkilövahingoilta vältyttiin, mutta yritys ja työpaikka tuhoutuivat. Koska elanto piti saada, August perusti tehtaan, jossa valmistettiin sanomalehden painovärinä käytettyä kimröökiä. Toiminta osui sanomalehtien perustamisen kulta-aikaan, joten yritys menestyi ja Tirvan tehtaiden myötä syntyi Tirvan yhdyskunta. Katastrofista tuli siis menestys ja Tirvan Tehtaat kasvoi ja kukoisti.
Augustin poika Bertil, josta piti tulla Suomen armeijan upseeri, siirtyi yrityksen johtoon Alfred A:n jättäessä yrityksen. Venäjän kenraalikuvernööri Bobrikov lopetti Haminan kadettikoulun ja Bertil siirrettiin Venäjälle ulaanikomppaniaan, josta Bertil pakeni jalkaisin takaisin Suomeen. Suomesta Bertil pakeni Sveitsiin, jossa hän opiskeli insinööriksi. Englannissa Bertil oppi vedyn teollisen valmistamisen ja Saksassa hän väitteli kemian tohtoriksi. Kun Suomessa tilanne rauhoittui, Bertil palasi kotimaahansa tuoden tullessaan vety- ja happikaasun tekemisen taidon. Tämä oli Woikosken kaasuntuotannon alku vuonna 1913. Näin tästäkin katastrofista tuli menestys, joka on jatkunut tähän päivään saakka.
Seuraavan polven katastrofi syntyi Svenin saadessa syytteen oman Viipurin tehtaan, eli Neuvostoliiton omaisuuden, varastamisesta ja piilottamista Voikosken metsiin. Sven pelastui Siperialta Madam Kollontain avulla, ja yritystoiminta saattoi jatkua. Svenin aikana Woikoski joutui sopeutumaan täysin uuteen tilanteeseen, kun nestemäinen hapesta tuli kaupallinen tuote ja maantieteellinen ”suoja” katosi. Tällöin jouduttiin perustamaan useille paikkakunnille uusia täyttöasemia ja vedyn kehitystä jatkettiin.
Clas oletti pääsevänsä töihin Woikoskelle opiskeluidensa jälkeen, mutta häntä ei yritykseen tuossa vaiheessa kuitenkaan huolittu, joten Clas rakensi uraansa toisaalla, mm. rakentamalla kilpailijalle vetytehtaan Kreikkaan. Kun Clas viimein kelpuutettiin yritykseen töihin, hän huomasi tulleensa toivottomaan tilanteeseen. Maailma oli muuttunut ja ajanut Woikosken koko liikeidean ohi. Yritys oli menettänyt kaiken valmistuksen omavaraisuuden ja markkinat olivat täysi monopoli. Tämän seurauksena syntyi ”kaasusota”, kun Clas haki yritykselleen oikeutusta ja paikkaa yhteiskunnassa. Samaan aikaan Clas rakensi Woikosken yhtiön uuteen uskoon. Clas kertoo onnistumisen johtuneen, siitä, että maailma oli tuolloin vielä hidastempoinen ja hänen suunnaton uskonsa onnistumiseen kantoi.
Oltuaan toimitusjohtajana runsaat 40 vuotta Clas siirtyi hallituksen puheenjohtajan rooliin Clasin vaimon, Sarin, ottaessa toimitusjohtajan tehtävän harteilleen. Clasin tytär, Marisa, johtaa puolestaan Woikosken laajaa laatuorganisaatiota.
Takaisin listaukseen